Viistoista vuotta sitten Oslossa juristi Michaela Ramm-Schmidt koki herätyksen. Earth from the Air -valokuvanäyttelyn ilmakuvat maapallon pilaantumisesta saivat hänet vakuuttumaan siitä, että hän haluaa työskennellä kestävän kehityksen puolesta.
Ajatus jalostui ja laajeni työuran kuluessa, ja vuosi sitten Ramm-Schmidt siirtyi yrittäjäksi vastuullisen vaikuttavuuden pariin – kantamaan huolta yritystoiminnan taloudellisen tuloksen lisäksi sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Perusta päätökselle oli rakennettu jo aikaisemmin.
– Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää. Pohdin aina, mikä on oikein, mikä väärin. Jo lapsena opin insinööri-isältäni energian ja resurssien säästämisen tärkeyden. Yliopistossa kiinnostuin perus- ja ihmisoikeuksista sekä markkinoiden toiminnasta ja kilpailusta, Ramm-Schmidt sanoo.
Yritysvastuu usein juristien tai viestinnän hoidettavaksi
Vastuullisuus on tullut monen yrityksen toimintaan sääntelyn kautta. Myös erilaiset ongelmat ja epäonnistumiset ovat olleet ajurina asiassa. Yrityksen maine, erityisesti sen menetyksen uhka, on usein nostanut vastuullisuuden ylimmän johdon agendalle.
– Tämä tausta voi olla syy siihen, että yritysvastuu annetaan usein juristien tehtäväksi. Sääntely ja ongelmien ratkaisu on heille tuttu viitekehys. Toinen tyypillinen delegointisuunta on viestintä, silloin brändinrakentaminen ja maineen hallinta voi olla vastuullisuuden kärkenä.
Ramm-Schmidt haluaisi painottaa vastuullisuuden positiivisia puolia, nähdä sen mahdollisuutena ja vahvuutena, riskien ja ongelmien sijaan. AEE-opintojensa lopputyössä hän haki yhteyttä menestyksekkään liiketoiminnan ja vastuullisuuden välillä.
– Halusin tarjota inspiroivia ideoita, hyviä esimerkkejä ja uusia ajatuksia vastuullisesta liiketoiminnasta: eri toimialoilta, eri kokoisista ja eri tyyppisistä yrityksistä. Eri näkökulmia saadakseni kuulin yritysjohtoa, sijoittajia ja hallitusammattilaisia. Haastateltavia kertyi lopulta noin neljäkymmentä, ja monta positiivista tarinaa, esimerkkiä ja ideaa.
Johdon aito sitoutuminen ratkaisee
Jokainen yritys ja tarina on omanlaisensa, mutta yhteisiäkin tekijöitä löytyi. Tutkimuksen mukaan olennaisia asioita ovat arvopohja, johdon aito sitoutuminen ja vastuullisuuden nivoutuminen osaksi strategiaa, liiketoiminnan prosesseja ja tekemistä. Hyvä yritysvastuu ei ole brändinkiillotusta tai tunnuslukujen mekaanista raportointia, jolla ei ole aitoa yhteyttä liiketoimintaan tai tulokseen.
– Tunnuslukuja voi olla vaikka yksi, tai ei ollenkaan, Ramm-Schmidt kertoo sanoneensa yritysjohdolle, joka tuskasteli mittaamisen ja raportoinnin raskautta. – Olennaista on oivallus. Kun tehdään asioita oikein, se on iso bisnesmahdollisuus. Se, että kaikki yrityksessä voivat olla ylpeitä siitä, mitä he tekevät, ja mitä yritys tekee.
”On olemassa parempia ja huonompia euroja.”
Ramm-Schmidtin mukaan vastuullinen ja kestävä liiketoiminta rakentuvat kahdesta, yhtä tärkeästä elementistä, jotka tukevat toisiaan. Yrityksellä on vastuullinen tarkoitus – sen päätehtävä kytkeytyy yhteiskuntaan ja se ratkaisee jotain ongelmaa tai täyttää tarvetta.
Perustoimintojen vastuullisuus – perinteinen yritysvastuun sisältö eli vaikutus ympäristöön, ihmisin ja yhteiskuntaan – muodostaa kivijalan, mutta ei enää yksin riitä.
– Liiketoiminnassa pitää tuloksen lisäksi pohtia sitä, millä ehdoilla raha tehdään. On parempia ja huonompia euroja.
Asiakkaat ja työntekijät vaativat eettisyyttä
Monien tutkimusten mukaan vastuullisuus ja eettisyys ovat nousemassa trendeiksi kahdessa yrityksen tärkeässä sidosryhmässä. Hyvien ja sitoutuneiden työntekijöiden saamisen sekä yritysvastuun ja kestävän kehityksen väillä on yhä vahvempi yhteys. Erityisesti nuoret ovat valveutuneita ja odottavat, että heidän hyvinvointinsa ja motivaationsa on kriittisen tärkeää.
Myös asiakkaat vaativat vastuullisuutta liiketoiminnassa, ja monet kertovat olevansa valmiita maksamaan siitä. Ramm-Schmidt myöntää, että valmius ei välttämättä muutu toiminnaksi. Käytännössä kuluttajien ostopäätöstä ohjaa usein hinta. Siksi yritykset ja sijoittajat ovat pääroolissa vastuullisuuden maailmanvalloituksessa, tarjonta ohjaa kysyntää. Esimerkiksi BlackRock -sijoitusyhtiön omistaja Laurence Flink vaatii portfolioyritysten toimitusjohtajia sitoutumaan vastuullisuuteen.
– Johdon asenne on tärkein, ja toimitusjohtajan rooli ratkaiseva. Niissä yrityksissä, joissa toimitusjohtaja kokee vastuullisuuden kuuluvan itselleen, ollaan yleensä pisimmällä vaikuttavuudessa, Ramm-Schmidt sanoo.
Sustishumpalla ei pitkälle pääse
Toimitusjohtaja voi toki delegoida asian organisaatioon, mutta ilman aitoa sitoutumista vaarana on sustishumppa: brändinkiillotus, viherpesu, siiloutuminen ja se kuuluisa sananhelinä seinillä. Näillä voidaan hämätä hetki, mutta pidemmän päälle ne eivät riitä. Sinällään tarpeellisesta mittaamisestakin saattaa tulla ansa, jos tunnuslukuja on liikaa, ja ne mittaavat vääriä asioita. Vähemmän on enemmän.
– Kun vastuullisuus taas nähdään laajasti yrityksen arvoon ja sidosryhmiin vaikuttavana tekijänä, yritys voi tehdä hyvää liiketoimintaa ja tulosta tekemällä hyvää, Michaela Ramm-Schmidt vakuuttaa.
