Löysitkö veroparatiisikytkennän? Eipä hätää, et ole yksin. Ammattistandardit ja kansainväliset suositukset antavat osviittaa siitä, miten asiaa tulee käsitellä.

Aavan meren tuolla ja tällä puolen

Verottaja määrittelee veroparatiiseiksi maat, joissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus, mutta ei kansainvälisiä sopimuksia tai lainsäädäntöä läpinäkyvästä omistajuudesta. Veroparatiiseja voidaan hyödyntää veronkierrossa. Niiden laitonta käyttöä torjutaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Finnwatchin mukaan veroparatiisit helpottavat veronkiertoa, korruptiota ja rahanpesua. Paikalliset lait eivät edellytä alueella toimivilta yrityksiltä varsinaista tuotannollista toimintaa. Paratiisien mahdollistaman verovälttelyn vuoksi valtioilta jää vuosittain saamatta miljardeja euroja yhteisöverotuloja.

Veroparatiiseista ajateltiin aiemmin, että ne ovat kaukaisia maita maapallon toisella puolen, jossa tavallinen ihminen tai sisäinen tarkastaja ei kovinkaan usein pääse käymään. Nykyisin, matkailun ollessa tavallista, lentoyhteyksien parempia ja hintojen halpoja, kaikki maat ovat tavoitettavissa eikä niihin enää liity samanlaista eksotiikkaa kuin ennen.

Veroparatiisin käsite julkisessa keskustelussa on myös muuttunut – on alettu puhua yhä laajemmasta joukosta maita, joilla katsotaan olevan niin houkuttelevia veroetuisuuksia, että niitä käytetään helposti rikollisiin tarkoituksiin.  Eri tahot luokittelevat veroparatiisivaltioita hieman eri kriteereillä: joissakin arvioissa niitä on esitetty olevan jopa 70-80. Bahaman, Bermudan ja Caymansaarten lisäksi mukana on paljon meille läheisempiä maita, kuten Sveitsi, Luxemburg, Hollanti, Irlanti ja Belgia.

Salailun kärjessä Sveitsi

Sveitsi pitää edelleen kärkisijaa salailussa.

Tax Justice Network on laatinut FSI-indeksin (Financial Secrecy Index), jonka avulla luokitellaan maita salailun suhteen. Voimassa olevan vuoden 2015 listan mukaan salailun kärjessä ovat Sveitsi, Hong Kong, USA, Singapore ja Cayman-saaret. Uusi lista julkaistaan tammikuussa 2018. Tax Justice Networkin nettisivuilta löytyy hyvää lisätietoa tilanteesta maanosittain.

Kansainvälinen yhteistyö verojen kierron ja rikollisuuden vähentämiseksi lisääntyy. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tekee työtä lisätäkseen avoimuutta ja kansainvälisiä sopimuksia sekä vähentääkseen veroparatiisien kätkemää rikollisuutta. OECD puhuu yhteistyöstä kieltäytyvistä valtioista, joita vuoden 2009 jälkeen ei ole enää ainuttakaan. Viimeisenä listalta poistuivat Andorra, Liechtenstein ja Monaco. Kaikki allekirjoittaneet valtiot eivät ole heti aktiivisesti ryhtyneet sopimuksen mukaisiin toimiin.

 

Nyttemmin onkin ryhdytty kiinnittämään huomiota avoimuuden ja sopimusten noudattamisen tehokkaaseen implementointiin. Vuoden 2017 implementointiraportissa kerrotaan, että 102 maata on ryhtynyt toteuttamaan avoimuussäännöksiä ajoissa vuotta 2018 ajatellen (OECD Implementation Report 2017).

Ohjeita sisäisen tarkastuksen kansainvälisissä ammattistandardeissa ja suosituksissa

Sisäinen tarkastaja voi löytää veroparatiisiin vihjeen perusteella, riskianalyysiä laatiessaan, tarkastaessaan tai joutua ottamaan asiaan kantaa jo organisaation suunnitellessa uusia toimenpiteitä. Yhteys voi liittyä omaan organisaatioon, sen tytäryhtiöön tai kumppaneihin, asiakkaisiin, omistajiin tai muihin sidosryhmiin.

Tarkastajalle havainto veroparatiisista saattaa ensin vaikuttaa samoin kuin yhtäkkinen ilmoitus ”tietokoneeltasi on löytynyt vaarallinen virus”.  Kannattaa kuitenkin laittaa jäitä hattuun, sillä pelkkä veroparatiisiyhteys ei välttämättä pidä sisällään mitään laitonta. Asiaa ja faktoja tulee selvittää, tarkastaa ja pohtia lisää. Tilannetta, kuten kaikkea tarkastustyön tekemistä ja dokumentointia, koskevat ohjeet löytyvät ammattistandardeista.

Yhteys veroparatiisiin voi viedä maineen

Mahdollisten rikosten todistusaineiston esiin kaivaminen saattaa viedä aikaa ja tiedon salaaminen hankaloittaa asioiden selvittämistä. Pelkän veroparatiisiyhteyden paljastuminen voi jo sinällään johtaa mainevaurioon julkisuudessa, siksi tarkastajan ja erityisesti tarkastusjohtajan tulee ottaa asia vakavasti: asia on luonteeltaan sensitiivinen.

Sisäisen tarkastuksen velvoittavista ammattistandardeista ja eettisistä säännöistä löytyy hyviä ohjenuoria tarkastajille, jotka joutuvat pohtimaan suhdettaan veroparatiiseihin. Tarkastajalta edellytetään rehellisyyttä ja luottamuksellisuutta.

Tarkastaja ei saa tietoisesti osallistua laittomaan toimintaan

Eettisten sääntöjen mukaan sisäisen tarkastajan tulee noudattaa lakia ja tuoda esiin havaitsemansa asiat lain ja ammatin rehellisyysvaateiden mukaisesti. Tarkastaja ei saa tietoisesti osallistua laittomaan toimintaan. Luottamuksellisuusvaateen mukaisesti sisäinen tarkastaja ottaa huomioon saamansa tiedon merkittävyyden ja omistajuuden, eikä paljasta tietoja ilman asiaankuuluvia valtuuksia, ellei kyseessä ole lakiin tai ammattiin liittyvä velvollisuus.

Tarkastusjohtajan raportoitava yhtiön ylimmälle johdolle ja hallitukselle

Standardeissa korostetaan, että raportoinnissa tulee ottaa esille merkittävät riskit ja valvontakysymykset sekä sellaiset seikat, jotka edellyttävät ylimmän johdon ja hallituksen huomiota. Mikäli tarkastusjohtaja katsoo, että johto on hyväksynyt organisaation kannalta liian suuren riskin, tulee keskustella ylimmän johdon kanssa. Mikäli riskienhallintatoimet silti ovat riittämättömät, tulee raportoida hallitukselle. On nimenomaan tarkastusjohtajan velvollisuus päättää mille tahoille raportoidaan. Raportointi voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti ja eri vastaanottajille eri tavoin.

Kansainväliset suositukset (Implementation Guides) täydentävät sisäisten tarkastajien ammattistandardeita ja niistä löytyy esimerkkejä erityisen merkittävistä riskeistä, jotka voivat ylittää organisaation sietokyvyn (IG 26009). Tällaisiksi asioiksi mainitaan esimerkiksi asiat, jotka:

  • voivat haitata organisaation mainetta
  • joista voi seurata merkittävä määrä sakkoja tai muita taloudellisia seuraamusmaksuja
  • joista voi seurata osittainen liiketoimintakielto
  • ovat lainvastaisia.

Sisäisen tarkastuksen ohjeistuksen pitää kattaa menettelytavat lakien rikkomisen suhteen

Jos ja kun asia on todettu vakavaksi tai jopa rikolliseksi ja sen eteenpäinviemistä ja raportointikanavia pohditaan, tulee suositusten mukaan toimia tarkastuksen omien ohjeiden tai manuaalin mukaan. Näistä tulee löytyä ohjeet seuraaviin tilanteisiin:

  • kun raportoidaan lakien tai muiden normien rikkomisesta
  • kun raportoidaan sensitiivistä tietoa suoraa raportointiketjua pitkin tai kun joudutaan ohittamaan normaaliketju
  • kun raportoidaan organisaation ulkopuolelle.

Sellaisessa vakavassa tapauksessa, jossa joudutaan raportoimaan organisaation ulkopuolelle, tarkastusjohtajan tulee varovaisuutta noudattaen valmistella viestintä niin, että huomioidaan sekä lait, muut normit ja organisaation omat säännöt. Lisäksi tarkastusjohtajan tulisi arvioida sensitiivisen tiedon raportoimisen seurauksia, sillä raportoinnilla voi olla vaikutuksia organisaation markkina-arvoon, kilpailukykyyn, kannattavuuteen tai maineeseen. Tarkastusjohtaja voi tällöin ensin keskustella yhtiön lakiasiain johdon sekä compliance-toiminnon kanssa siitä, miten asiassa tulisi toimia.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita tähän
Nimi