Susanna Miekk’oja ja Mikael Niskala kävivät syksyllä 2017 San Franciscossa tapaamassa Sustainability Accounting Standards Board (SASB)-organisaation perustaja Jean Rogersia SASB Foundationin toimitusjohtaja Matthew Welchia. SASB on vuonna 2011 perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kehittää ja ylläpitää kestävän kehityksen raportointistandardeja.
Mikä on SASBin tausta?
JEAN ROGERS: Moni tuntee minut Jean Rogersina, SASBin perustajana. Mutta jo ennen SASBia minulla oli pitkä ura kestävän kehityksen parissa, tein töitä insinöörinä muun muassa Sitralle Suomessa, ja useiden amerikkalaisten yritysten kanssa toiminnan sosiaalisten ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Olen myös äiti ja sijoittaja. Minulla on myös säästöjä ja viitisentoista vuotta sitten, kun olin pohtimassa, miten sijoittaa varoja tyttäreni puolesta ja omaa eläköitymistä varten, halusin saada tietoa yritysten liiketoiminnan sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Havaitsin, että tätä tietoa ei ollut helposti saatavilla. Perustin SASB:n vuonna 2011 työskenneltyäni kaksikymmentä vuotta alalla. SASB perustuu Harvardin yliopiston tutkimustuloksiin.
SASB on laatinut eri toimialoille kestävän kehityksen raportoinnin ja mittaamisen standardit. Standardit ovat parhaillaan julkisella kommentointikierroksella ja ne julkaistaan viimeisteltyinä vuoden 2018 alussa. On todella hienoa nähdä, kuinka markkinat tukevat aloitetta, joka alunperi lähti liikkeelle omasta tarpeestani ja ideastani löytää tarkoituksenmukaista informaatiota kestävän kehityksen päätöksenteon tueksi. Tänä päivänä vastuullisen sijoittamisen piiriin kuuluu maailmanlaajuisesti jo 23 triljoonan dollarin sijoitusvarallisuus.
Mitä hyötyä SASB-standardeista on sijoittajille?
MATTHEW WELCH: Sijoittajat pystyvät näkemään tietotulvan läpi ja keskittymään rajattuun joukkoon asioita, joilla odotetaan olevan taloudellista vaikutusta ja siten vaikuttavan sijoituspäätökseen.
JEAN ROGERS: SASB-standardit on kehitetty nimenomaan pääomamarkkinalähtöisesti sijoittajien käyttöön. Suuri määrä laadullista tietoa tai suuri määrä epäolennaista tietoa ei todellisuudessa tuo hyötyä sijoittajille. Itse asiassa se on haitallista, koska merkityksellinen tieto voi peittyä informaatiotulvaan ja sijoittajat eivät tiedä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon. Merkittävin puute on se, etteivät he sijoittajat saa vertailukelpoista tietoa yritysten tulosten vertailuun. SASB-standardit on kehitetty tuottamaan sijoittajille hyötyä sijoittajille olennaisen tiedon muodossa. Myös markkinat hyötyvät paremmasta tiedosta. Jos olennaisista tekijöistä ei ole saatavilla oikeaa tietoa, kyseessä on hinnoittelematon riski.
Kuinka SASB-standardit on kehitetty? Mikä on olennaisuuden merkitys?
JEAN ROGERS: SASB-standardit on kehitetty 79 eri toimialalla siten, että jokaisen toimialan erityspiirteet ja altistuminen sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin sekä hallinnointiin liittyville riskeille on huomioitu. SASB-standardien kaikilla osilla on jokin konkreettisesti osoitettu yhteys taloudelliseen tuloksellisuuteen.
MATTHEW WELCH: SASB-standardit keskittyvät olennaisuuteen. Olemme rajanneet olennaisuuden hyvin selkeästi, kuten USA:n arvopaperilainsäädännössä, taloudelliseen olennaisuuteen, jonka perusteella sijoittajat tekevät sijoituspäätöksiään
Kuinka SASB-standardit poikkeavat muista olemassa olevista raportointikehikoista, kuten Global Reporting Initiative (GRI)?
MATTHEW WELCH: Monet kestävän kehityksen viitekehykset, kuten GRI, huomioivat useita eri sidosryhmiä. Niiden tavoitteena on palvella erilaisten sidosryhmien, kuten asiakkaiden, henkilöstön, järjestöjen, viranomaisten ja myös sijoittajien odotuksia. Tämä on hienoa ja mielestäni on tärkeää, että erilaisten sidosryhmien intressit huomioidaan ja että yrityksiltä odotetaan vastuullisuutta eri suuntiin.
SASB on kuitenkin kehitetty ensisijaisesti sijoittajaviestintään ja kyseessä voi siten olla vain osa informaatiosta, jota yritys käsittelee ulkoisessa raportoinnissaan.
JEAN ROGERS: SASB keskittyy välittämään tietoa riskeistä ja siitä, mitä sijoittajien tulee tietää hallitessaan salkkuun liittyvää riskiä. Joten kyseessä on eri käyttötarkoitus, eri kuulijakunta ja eri näkökulma. Esimerkiksi SASB-standardit määrittelevät kullekin toimialalle 5-7 olennaista kestävän kehityksen aihetta, jotka niiden tulisi tuoda esille taloudellisessa raportoinnissaan. GRI puolestaan käsittelee satoja erilaisia asioita, jotka voivat kiinnostaa monia sidosryhmiä.
Miten näet SASB-standardien soveltuvuuden Pohjoismaihin?
MATTHEW WELCH: Pohjoismaiset yritykset voivat käyttää SASB-standardeja samalla tavoin kuin muutkin. Kestävän kehityksen kysymykset koskettavat kaikkia yrityksiä maailmanlaajuisesti. Itse asiassa noin puolet SASB-standardien latauksista verkossa tulee USA:n ulkopuolelta, joten kiinnostusta aiheeseen on selvästi.
JEAN ROGERS: SASB-standardien aiheet ovat olennaisuuteen toimialalle ei maantieteelliselle alueelle. Alun perin SASB-standardit kehitettiin pörssiyhtiöiden taloudelliseen raportointiin ja on muistettava, että maailman yritysten markkina-arvosta 85%:iin liittyy jonkinasteista taloudellista raportointia Yhdysvalloissa.
Miten SASB-standardeja on käytetty? Mikä on vaikutus tuoton ja riskin keskinäiseen suhteeseen?
JEAN ROGERS: SASB-standardeihin kohdistuu merkittävää globaalia kiinnostusta. Yritykset haluavat kehittää raportointiaan keskittymällä olennaiseen. Selvityksemme mukaan kolme neljäsosaa SASB-standardien aiheista on jo mukana pörssiyhtiöiden raportoimissa tiedoissa. Tämä on merkittävä osuus. Kuitenkin yli puolet yhtiöiden raportoinnista on täytetekstiä, käyttää kieltä, jossa toteutunut suoritustaso ei erottaudu, tai johonkin teemaan liittyvä riski on tunnistettu, mutta siitä ei kyetä tuottamaan vertailukelpoista tietoa suhteessa verrokkeihin.
Standardien arvo markkinoilla tulee paremmasta informaatiosta. Kestävän kehityksen tekijöillä voi olla vaikutus alfan eli lisätuoton muodostumiseen. Professori Serafein tutkimusryhmineen Harvardin yliopistossa ovat osoittaneet, että keskittymällä taloudellisesti olennaisiin ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin, yritykset voivat saavuttaa 6% korkeamman tuoton kuin kilpailijat. Tämä on merkittävä erottava tekijä, joka sijoittajien kannattaa huomioida muokatessaan salkkuja ja valitessaan yrityksiä sijoituskohteiksi.
Volatiliteetin suhteen olemme myös havainneet merkittävästi parempia tuloksia. Bank of America Merrill Lynch tekivät vastikään selvityksen kestävän kehityksen tekijöiden vaikutuksesta volatiliteettiin. Tutkimuksen mukaan niillä yrityksillä, jotka kuuluvat kestävän kehityksen mittareilla parhaimpaan viidennekseen, on merkittävästi pienempi volatiliteetti. Ero oli tutkimuksen mukaan 32%, verrattuna heikoimpaan viidennekseen, jonka volatitilteetti oli yli 90%.
SASB:n terveiset suomalaiselle sijoittajayhteisölle
Sijoittajilla on merkittävä asema kohdentaa huomiota olennaisiin tuloksellisuuden ajureihin. Emme voi ratkaista globaaleja kestävyysongelmia hyväntekeväisyydellä ja hyvillä aikomuksilla. Meidän täytyy kyetä saamaan liikkeelle sijoitusmarkkinoiden pääoma tarkastelemaan kestävään kehitykseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, sekä sijoittajien roolia tässä kaikessa. Tämä ei ole säätelyviranomaisen tai päättäjien tehtävä. Sijoittajat ovat tämän muutoksen vauhdittajia. Sijoittajien tulee kertoa yrityksille, mitkä ovat olennaiset riskit joista he haluavat saada tietoa ja tärkeimpänä, mitkä ovat ne olennaiset tekijät, joihin liittyvien tulosten he odottavat parantuvan.
