Helsingin Sanomain Säätiö mittauttaa parhaillaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Numeroiden taakse pääseminen vaatii monipuolista tiedonkeruuta ja syvällistä analyysia.

Mitä se paljon puhuttu vaikuttavuus on? Kun Helsingin Sanomain Säätiö ilmaisi halunsa arvioituttaa yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa, ensimmäinen asia työlistalla oli termin tarkempi määrittely.

Rahoituskohteita professuureista ja tutkimuksista museoihin ja media-alan innovaatioihin

Säätiö perustettiin joulukuussa 2005 ja toimintansa se aloitti seuraavana vuonna. Vuosina 2006–2011 säätiö rahoitti Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessuuria. Viime vuosina säätiö on jakanut joka toinen vuosi 250 000 euroa Uutisraivaaja-kilpailussa uusille media-alan innovaatioille. Kahdentoista vuoden aikana säätiö on tukenut sananvapautta sekä rahoittanut median tutkimusta ja toimittajastipendejä noin 37 miljoonalla eurolla. Kyseessä on merkittävä summa melko pienelle viestinnän tutkimusalalle.

Säätiön siipien alle kuuluvat myös Helsingin Ludviginkadulla toimivat Päivälehden museo ja Päivälehden arkisto.

Helsingin Sanomain Säätiö on rahoittanut median tutkimusta, sananvapauden edistämistä ja toimittajastipendejä 37 miljoonalla eurolla vuodesta 2006. Kuva on otettu Helsingin Sanomain Säätiön ylläpitämästä Päivälehden museosta.

Säätiön vaikuttavuus on siis monitahoista. Apurahahakemusten määrä ja myönnetyt rahasummat ovat tietenkin todennettavaa faktaa, mutta miten päästä numeroiden taakse – sinne, missä vaikutukset näkyvät? Voihan olla, että esimerkiksi vähän rahaa saanut tutkimus on kerännyt paljon näkyvyyttä ja levinnyt laajalti, mutta ison avustuspotin saanut hanke onkin jäänyt vaikutuksiltaan olemattomaksi.

Entä miten Päivälehden museon kaltainen toimija vaikuttaa yhteiskuntaan, kun se ei jaa rahaa eikä tuota tutkimuksia? Voiko vaikuttavuutta mitata, Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Ulla Koski?

– Riippuu alasta. Lääketieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta on tietysti helpompi mitata kuin yhteiskuntatieteiden alan tutkimusta. Mutta kyllä minun täytyy uskoa, että voi – muutenhan emme olisi tähän arviointiin lähteneet.

Kosken mukaan säätiö haluaa vaikuttavuusarvioinnilla saada selville, onko suomalaisen median menestymisen hyväksi tehdyllä työllä ollut merkitystä ja onko säätiö onnistunut saavuttamaan tavoitteitaan.

Tutkimusmenetelminä kyselyt, haastattelut, itsearvioinnit ja julkaisuanalyysit

Säätiön vaikuttavuusarviointia lähti tekemään Viestintäluotsi Oy allekirjoittaneen johdolla tammikuussa 2017. Jaoimme vaikuttavuuden osa-alueisiin ja valikoimme kuhunkin soveltuvat tutkimusmenetelmät. Analysoitavaa aineistoa on kertynyt apurahansaajien, asiakkaiden ja sidosryhmien haastatteluista ja lomakekyselyistä sekä säätiön henkilökunnan itsearvioinneista ja säätiön numeraalisesta datasta. Säätiön medianäkyvyyttä analysoimme tietokantahauilla useisiin media-arkistoihin.

”Säätiömaailmassa on paljon tutkimus- ja hankerahaa, joten uskon, että on myös kiinnostusta tietää vaikuttavuudesta.” Helsingin sanomain säätiön yliasiamies Ulla Koski

Keskeinen osa tieteellisen vaikuttavuuden arviointia ovat julkaisuanalyysit, joita on tehnyt Luotsin yhteistyökumppani, valtiotieteiden tohtori Petro Poutanen. Poutanen on aiemmin työskennellyt vaikuttavuuden arvioinnin parissa, muun muassa kotimaisten säätiörahoittajien kanssa.

– Tutkimme säätiöntieteellistä vaikuttavuutta sen rahoittamien hankkeiden lopputuotosten perusteella. Analysoimme säätiön hankkeiden saamaa rahoitusta ja hankkeiden tuottamia tieteellisiä tuotoksia, kuten artikkeleja, kirjoja ja konferenssiesityksiä. Lisäksi arvioimme tieteellisten tuotosten laatua ja vaikuttavuutta tutkimalla koneellisesti viittaustietokantoja ja julkaisufoorumien luokituksia, Poutanen kertoo.

Miltä Helsingin Sanomain Säätiön tieteellinen vaikuttavuus näyttää julkaisujen valossa

– Säätiö on rahoittanut hyvin erilaisia hankkeita aina oppituoleista maisteriohjelmiin, käytännöllisiin kurssikokeiluihin ja kovan luokan tieteelliseen tutkimukseen. Monet hankkeista ovat esimerkiksi keränneet runsaasti medianäkyvyyttä ja herättäneet keskustelua, millä on vaikuttavuutta, Poutanen sanoo.

– Kartoittamiimme hankkeisiin mahtuu niin huippujulkaisuja tuottaneita hankkeita kuin keskitasoakin olevia. Tyypillisesti hankkeissa on oltu aika ahkeria, ja aineistosta voi huomata, kuinka esimerkiksi tieteellisten artikkelien ja konferenssiesitysten rooli hankkeiden tieteellisinä lopputuotoksina on vakiinnuttanut asemansa.

Tuloksena tietoa, kehityskohteita ja toimenpidesuosituksia

Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Ulla Koski sanoo, että säätiö haluaa vaikuttavuusarvioinnilla saada selville, onko suomalaisen median menestymisen hyväksi tehdyllä työllä ollut merkitystä.

Tätä kirjoitettaessa säätiön vaikuttavuusarvioinnin analyysit ja raportointi ovat vielä kesken. Tuloksia on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2018. Jo tiedonkeruuvaiheen aikana on tullut esiin vaikuttamisen ja viestinnän kehityskohteita, joista on kerrottu asiakkaalle tuoreeltaan, jolloin niihin on päästy kiinni heti. Loppuraportti sisältää oman osionsa myös toimenpidesuosituksille.

Kehittämämme arviointimalli mahdollistaa vaikuttavuuden perinpohjaisen evaluoinnin tai pienimuotoisemman analyysin, joka voidaan toteuttaa nopeasti. Kohderyhmää ovat säätiöt, museot ja arkistot, mutta samoja arviointimenetelmiä voidaan soveltaa muihinkin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, kuten tutkimuslaitoksiin ja järjestöihin.

Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamiehen Ulla Kosken mukaan moni säätiö miettii parhaillaan vaikuttavuusarvioinnin teettämistä, ja arviointeja on tehty jonkin verran.

– Ehdottomasti suosittelen. Säätiömaailmassa on paljon tutkimus- ja hankerahaa, joten uskon, että on myös kiinnostusta tietää vaikuttavuudesta.

Edellinen artikkeliSisäinen tarkastaja paratiisissa
Seuraava artikkeliTieto taskussamme
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on YTM, viestinnän asiantuntija ja perustajaosakas Viestintäluotsi Oy:ssä. Hän on työskennellyt toimittajana, tutkijana ja viestintäjohtajana ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Tampereen yliopistolle.

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita tähän
Nimi