Keskossa yritysvastuu on olennainen osa strategiaa ja koko konsernin asia. Vastuullisuusraportointi toimii sekä ohjauksen että valvonnan välineenä kansainvälisessä yhtiössä.
PITKÄÄN odotettu talvi on vihdoin tullut Helsinkiin. Nopeasti jäätyvästä merestä nousee hyytävä usva, kun kävelen kaupungin halki Keskon pääkonttoriin Katajanokalle. Sisälle taloon kylmä ei yllä – kahvipöytä on katettu ja isännät vieraanvaraisia perinteiseen tapaan.
– Tavoitteemme on, ettei asiakkaan tarvitse pohtia vastuullisuuskysymyksiä meillä asioidessaan. Huolehdimme siitä, että tarjolla olevat tuotteet ovat vastuullisesti tuotettuja, arvoketjun alusta loppuun asti, kertoo Matti Kalervo.
Vastuullisuus strategian ytimessä
Diplomi-insinööri Kalervo on Keskon uusi vastuullisuusjohtaja, mutta keskolainen hänestä tuli jo viisitoista vuotta sitten. Elintarvikeala oli tullut tutuksi jo aikaisemmista töistä. Kalervon johdettavana on myös tuoteturvallisuus, jota pidetään keskeisenä osana Keskon yhteiskuntavastuuta.
– Vastuullisuus on meillä arvo ja strateginen valinta. Ylin johto on siihen erittäin sitoutunut, kuvaa Kalervo menestyksen taustoja yhteiskuntavastuuraportointikilpailuissa.
Raportointiin käytetyt panokset tuottavat tulosta
– Vastuullisuusraportointi tukee johtamista, ja siihen käytetyt panokset tuottavat hyvän tuloksen. Maineen lisäksi myös taloudellinen tulos paranee muun muassa tehokkaamman energiankäytön myötä, täydentää talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund.
Erlund on ollut taloustehtävissä Keskon organisaatiossa noin kymmenen vuotta. Yhteiskuntavastuulla ja sen raportoinnilla on pitkä historia jo ennen hänen aikojaan. Kisakunnon perustaa on rakennettu kauan, ja kehitystyö jatkuu edelleen.
– Joka vuosi tulee jotakin uutta, toteaa Matti Kalervo. Uudistustarve tulee joko talon sisältä tai toimintaympäristöstä. Viranomaissäännökset ovat usein muutoksen lähtökohtana, Matti Kalervo toteaa.
Kesko tähtää maailman parhaaksi
Yritysvastuu on laaja käsite. Sen piiriin kuuluvat sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Keskon tavoitteena on olla kaupan alan edelläkävijä maailmassa kaikilla näillä alueilla.
Yritys onkin ollut maailman sadan vastuullisemman yrityksen The Global 100 -listalla vuodesta 2005 alkaen. Kaksi muuta suomalaisyritystä on jo sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon, ja Kesko haluaa samaan seuraan niiden kanssa.
Painopiste sidosryhmille merkittävissä asioissa
Keskossa vastuullisuustyön painopisteet valitaan olennaisuusarvioinnissa. Arvioinnin perusteena ovat asian merkittävyys sidosryhmille ja sen mahdollinen vaikutus Keskoon. Tulos kuvataan olennaisuusmatriisissa, jossa neljä tärkeintä asiaa ovat taloudellinen kannattavuus, hyvä hallinnointitapa ja riskienhallinta, tuoteturvallisuus- ja laatu sekä saavutettavuus ja monikanavaisuus.
Kärkisijan matriisissa saavat siis varsin kovat, taloudelliset asiat. Pehmeämmät – henkilöstön hyvinvointiin, ympäristön ja luonnonvarojen säästämiseen ja yhteisöihin liittyvät seikat – tulevat toki myös esille. Olennaisia ovat monenlaiset ja erilaiset asiat.
Erlund ja Kalervo vakuuttavat, että vastuun eri alueiden tavoitteet eivät silti ole ristiriidassa keskenään, ne päinvastoin tukevat toisiaan.
Lähtökohtana taloudellinen kannattavuus
Matti Kalervo listaa ykkösasiaksi taloudellisen kannattavuuden, joka luo edellytykset kaikkien muiden vastuualueiden hyvään hoitoon.
– Hyvämaineinen yritys kannattaa pitkällä aikavälillä parhaiten, ja saa sijoittajien luottamuksen, jatkaa Erlund.
Kalervon mukaan ympäristövastuulliset ratkaisut ovat usein kustannustehokkaita.
– Energiaa ja vettä säästävät sekä ympäristön kuormitusta vähentävät laitteet ja toimintatavat säästävät myös rahaa.
Globaalit toimitusketjut haaste
Sosiaalisen vastuun toteutuminen globaalissa toimittajaketjussa on haastava asia, sen molemmat toki tunnustavat. Siihen tarvitaan monien tahojen yhteistyötä.
– Edellytämme suorilta riskimaatoimittajiltamme vastuullisuuden varmentamista kansainvälisellä sertifioinnilla tai auditoinnilla. Ensisijaisesti suositamme SA8000-sertifiointia tai BSCI-auditointia, Kalervo kertoo.
SA8000 on maailmanlaajuisesti käytetty standardi. Se huomioi muun muassa pakko- ja lapsityövoimaan, työterveyteen ja -turvallisuuteen, järjestäytymisvapauteen sekä työehdoista sopimiseen, syrjintään, kurinpitoon, työmäärään ja palkintaan liittyvät asiat.
BSCI taas on Euroopan kaupan alan kehittämä sosiaalisen laadunvalvonnan malli, jonka mukaan työntekijöiden perusoikeuksia ovat YK:n ihmisoikeudet, lapsen oikeudet ja ILO:n työelämän oikeudet.
Vastuu jalkautuu paikallisesti
Kesko toimii kahdeksassa maassa, joista monet ovat sijoittuneet Transparency Internationalin korruptiomittauksessa huonosti. Suomi on listalla kolmantena, sen sijaan Venäjän sijaluku on 143. Myös Baltian maiden luvuissa on paljon parantamisen varaa.
Keskon linjaus yhteiskuntavastuussa on tiukka: samat säännöt pätevät kaikissa maissa. Vastuulliset toimintatavat on koottu ohjekirjaan, joka on käännetty kaikille konsernin kielille. Kirjassa on myös esimerkkejä tilanteista, joissa sääntöjä joudutaan jokapäiväisessä työssä soveltamaan.
– Linjaukset ja ohjeistus jalkautetaan koulutuksella, joka aloitetaan paikallisesta johdosta. Henkilöstön ohjaus ja koulutus tapahtuu kunkin maan omalla kielellä, ja se on johdon vastuulla, kertovat Erlund ja Kalervo.
– Sääntöjen noudattamista valvotaan. Vastuullisuusraportointi toimii sekä ohjauksen että valvonnan välineenä. Controllerit ja sisäinen tarkastus tekevät oman osansa yhteiskunta- vastuun toteuttamisen varmistamiseksi kaikkialla organisaatiossa.
Julkaistu alunperin Balanssin numerossa 1/2014
Kuva: Jari Härkönen
